HERRASMIESMIEKKAILIJA ON POISSA

Gabriel ”Gabi” Viktor László nukkui pois 15.9.2012 kuuden viikon sairauden jälkeen. Hän oli kuollessaan 101-vuotias. Gabi László oli HFM:n kunniajäsen. Gabi muutti Tampereelta Helsinkiin omaistensa lähelle vuonna 2010. Hänen elämänhistoriansa on kansainvälisyydessään vertaansa vailla.

Gabi syntyi Budapestissa maaliskuussa 1911 perheen esikoiseksi. Kolmihenkinen perhe muutti Lontooseen, jossa Gabin unkarilainen isä, lakitieteen tohtori, toimi ammattikorkeakoulun rehtorina. Kun ensimmäinen maailmansota puhkesi 1914 perheen isä joutui Itävalta-Unkarin armeijaan ja rintamalle. Gabi ja hänen äitinsä pääsivät viimeisellä laivalla pois Englannista ennen kuin heidät olisi lähetetty leireille. Hehän kuuluivat vihollisiin. Gabin matkatavarana oli pieni matkalaukku, jossa oli mm. hänen nallensa ja pari vaatekappaletta.

Tästä alkoi pojan määrätietoinen itsenäistymisprosessi. Kun hänen isänä palasi taas kerran loman jälkeen rintamalle vuonna 1917 hän kehoitti Gabia perheen ”vanhimpana miehenä” huolehtimaan äidistään ja nuoremmista sisaruksistaan. Gabi oli silloin 6-vuotias. Sen vastuun hän toteutti kirjaimellisesti läpi elämänsä sekä yksityis– että työelämässään. Gabi aloitti 4-vuotiaana koko ikänsä sydäntään lähellään olevan harrastuksen – miekkailun. Hänen miekkansa oli säilä. 4-vuotiaana poikana hän kulki yksin Budapestin toisesta päästä toiseen harjoittelemaan. Gabin vanhemmat ja hänen nuoremmat sisaruksena muuttivat Suomeen vuonna 1927. Gabi lähti Saksaan opiskelemaan insinööriksi.

Valmistuttuaan 1930-luvulla hän muutti Suomeen ja muutaman vuoden jälkeen sai Suomen kansalaisuuden. Mm. AEG tarjosi hänelle palkatonta työtä. Gabi ei vieroksunut ajatusta, vaan tarttui tilaisuuteen. Hän näki tämän investointina itseensä. Investointi poiki. Gabi teki sittemmin vaativan työuran Tampellassa ja valvoi useitten tehtaitten rakentamisia. Työt veivät hänet muun muassa silloiseen Tsekkoslovakiaan, josta hän ammensi hauskoja tarinoita silloisesta poliittisesta tilanteesta. Aina viime viikkoihin saakka hän hauskutti ympärillä olevia läheisiään näillä poliittisilla vitseillä. Työt veivät myös Tanskaan, johon hän ihastui niin paljon, että liittyi Suomi-Tanska yhdistykseen.

Gabille miekkailu oli enemmän kuin harrastus. Se oli hänelle elämäntapa. Hän kilpaili ja saavutti lukuisia mestaruuksia ennen toista maailmansotaa. Hänet valittiin edustamaan Suomea 1940 Helsingin kesäolympialaisiin, jotka olosuhteiden pakosta siirrettiin. Vuoden 1952 kisoissa Gabi toimi tuomarina. Gabi oli mukana perustamassa Tampereelle nykyisin Kalpaveljet-nimellä toimivaa miekkailuseuraa, jonka kunniajäsenenä hän oli vuosikausia. Gabi oli myös Helsingin Miekkailijoiden kunniajäsen.

Gabi piti aina hyvää huolta terveydestään. Hän liikkui säännöllisesti ja miekkaili vielä 82-vuotiaana. Ajokortinkin hän uusi 94-vuotiaana viideksi vuodeksi eteenpäin.

Kaikki, jotka tunsivat Gabin saivat kokea minkälainen on todellinen gentlemanni. Hän osasi olla kannustava ja halusi aina nähdä kaikissa asioissa positiivisen puolen. Hänen mottonsa oli ” Jos voit tehdä asialle jotain tee se. Jos et voi, älä turhaan murehdi sitä”

Siunaustilaisuudessa puhunutta pastori Kari Leikkoa siteeraten: ”Nyt on miekka pantu tuppeen ja ajokortti hyllylle.”

Nämä muistosanat kirjoitti mm. Helsingin Sanomiin
Philip László Gabi Lászlón veljenpoika

Oli ilo ja kunnia tuntea Gabi. Hän oli valoisa ja aurinkoinen persoona ja pysyi vireänä ja terävänä loppuun saakka. Oli mukava kuunnella hänen tarinoitaan miekkailusta menneiltä vuosilta. Olemme kiitollisia, että saimme tuntea hänet.