Kalpamiekkailussa koko vastustajan keho on hyväksyttyä pistoaluetta. Kalpamiekkailu on lajeista yksinkertaisin seurata, sillä kilpailijoista ensimmäisenä pistänyt voittaa pisteen. 

Sopimusaseilla floretilla ja säilällä piston hyväksyminen riippuu myös siitä, kumpi hyökkäsi ensin tai torjui hyökkäyksen onnistuneesti ja jatkoi vastapistolla. Kalvalla kaksoispistot eli pistot, joissa molemmat miekkailijat osuvat toisiinsa samanaikaisesti, ovat sallittuja. Kaksoispisto eli ns. tuplapisto rekisteröityy, jos miekkailijat saavat toisiinsa piston 40 millisekunnin sisällä.

Kalpamiekkailu kuuluu osana myös nykyaikaisen viisiottelun kilpailuohjelmaan. Nykyaikaisessa 5-ottelun miekkailussa otellaan yhteen pistoon, ja siinä ei hyväksytä kaksoispistoja. Kalpamiekkailu kuuluu osana myös ilmailu 5-ottelun kilpailuohjelmaan.

Kalvan terä on maksimissaan 90 cm pitkä ja ase painaa n. 770 grammaa. Florettiin verrattuna kalpa on raskaampi, ja siinä on jäykempi, poikkileikkaukseltaan V:n muotoinen terä ja sen alumiininen käsisuoja eli kokilli on suurempi. Kuten muissakin miekoissa, koko ase on maadoitettu, eikä siihen osuneita pistoja rekisteröidä. Kalvan kärjessä on metallinen painokatkaisin, jonka painuessa pohjaan piston yhteydessä merkinantolaite, johon kalpa on kytketty, rekisteröi piston. Painokatkaisimen ison jousen tulee kannattaa 750 gramman paino rekisteröimättä pistoa. Lisäksi painokatkaisimen kärkiosan ja kärkihylsyn väliin tulee jäädä 1,5 mm tyhjää tilaa. Kärkiosa ei saa rekisteröidä pistoja, jos kärkiosan ja kärkihylsyn väliin jää vähemmän kuin 0,5 mm tilaa. Nämä säädöt tarkistetaan kilpailuissa jokaisen ottelun alussa tarkoitukseen varatulla puntilla ja rakotulkilla.