Säännöt — Helsingin miekkailijat

Salisäännöt

Epäurheilijamainen käytös ei kuulu meidän salillemme

Väkivaltainen käytös, kiroileminen sekä maskin tai muiden varusteiden paiskominen on kielletty.

Meidän salillamme kaikki ovat tasa-arvoisia

Toisten miekkailijoiden kiusaaminen tai syrjintä on ehdottomasti kielletty.

1. Salille tullessa

Ulkokengät jätetään eteisen kenkätelineeseen.
Tervehditään valmentajia ja muita miekkailijoita.
Pukuhuoneen lattialle ei saa jättää varusteita edes harjoitusten ajaksi. Laita vaatteesi naulakkoon, kaappiin tai laukkuun. Laukku tulee viedä pois pukuhuoneesta tai laittaa se siististi seinäviereen pystyyn.

2. Miekkailu

Vapaamiekkailussa käytetään Suomen kilpailuvarustemääräysten mukaisia varusteita.
Vapaamiekkailussa otellaan pääsääntöisesti kaikki kaikkia vastaan. Naiset voivat halutessaan valita vastustajansa (ei tarvitse otella miesten kanssa).
Salin ollessa täynnä pyritään miekkailemaan vain 5-piston otteluita, jotta kaikki saisivat miekkailla.
Salin alueet ovat lähekkäin, joten varovaisuutta tarvitaan, ettei vahingoita toisella alueella miekkailevia.
Kun miekkailusali on täynnä, kulkeminen alasaliin tulee tehdä eteisen kautta.
Kunnioitetaan muiden ryhmien treeniaikoja.
Jos salilla haluaa harjoitella pienemmissä ryhmissä vakiovuorojen lisäksi, on siitä ilmoitettava ja/tai varmistettava, ettei salilla ole muita varauksia joko seuran verkkosivustolla olevasta salikalenterista tai Kasper Roslanderilta. Alaikäisillä tulee olla mukanaan aikuinen vastuuhenkilö.
Miekkailutreeneihin osallistutaan terveenä.

3. Harjoitusten jälkeen

Tilat on palautettava samaan kuntoon kuin ne olivat harjoitukseen saavuttaessa.
Roskat roskiin.
Jos sotket, siivoa jälkesi.
Palauta lainaamasi varusteet omille paikoilleen (alustat, hyppynarut yms).
Henkilökohtaisia varusteita ei jätetä pukuhuoneisiin treenien jälkeen.
Jokainen pitää huolen omien treenivarusteiden puhtaudesta. Miekkailupuku ja muut varusteet on syytä pestä säännöllisesti.

4. Aseiden korjaustila

Siivoa omat jälkesi, kun lopetat korjaustoimenpiteet.
Palauta korjausvälineet samoille paikoille, mistä olit ne ottanut.

5. Varusteiden lainaus

Jos lainaat seuran varusteita, palautat ne omille paikoilleen (takit siististi vaateripustimeen ja hanskat joko hyllyyn tai tauluun roikkumaan, rintapanssarit ja suojat omiin laatikoihinsa).
Seuran varusteet (miekat, takit, maskit, hanskat, rintasuojat ja pehmustesuojat) on tarkoitettu vain alkeiskurssilaisten käyttöön sekä myös erilaisten tilausryhmien käyttöön. Muu käyttö on maksullista. Hinta on 20 euroa / kk.

6. Viimeiset lähtijät

Viimeinen, joka lopettaa miekkailun, katkaisee virtanappulasta merkitsijälaitteista virran.
Viimeinen lähtijä sammuttaa valot kaikista paikoista (keittiö, WC-tilat, pukuhuoneet ja molemmat salit ja eteinen).
Pukuhuoneiden ja suihkun ovet jätetään yöksi auki.
Viimeinen lähtijä tarkistaa, että ulko-ovi menee lukkoon.

Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen epävirallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran kielet ovat suomi ja ruotsi. Sen kotipaikka on Helsinki.

Seuran epävirallinen englanninkielinen nimi on Helsinki Fencing Club.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

Seuran tarkoituksena on edistää miekkailua sen kaikissa muodoissa ja levittää kiinnostusta miekkailua kohtaan ja tarjota erilaisista lähtökohdista oleville ihmisille mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää seuratoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi

seura järjestää harjoituksia, valmennustoimintaa, näytöksiä, tapahtumia ja kilpailuja sekä osallistuu muuhun toimintaan, jolla miekkailuharrastusta tehdään tunnetuksi tai muuten edistetään miekkailun harrastusmahdollisuuksia
harjoittaa julkaisutoimintaa
edistää liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukee kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä

Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä hankkia varoja järjestäen huvitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia.

Yhdistys voi kuulua jäsenenä kotimaisiin ja ulkomaisiin yhdistyksiin, joiden tarkoitus vastaa yhdistyksen tarkoitusta.

Jäsenet

Yhdistykseen jäsenyyttä voi hakea jokainen, joka hyväksyy seuran tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta seuran hallitus.

Seuran kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniajäseniä koskevat samat velvoitteet kuin seuran muitakin jäseniä, paitsi velvollisuus liittymis- ja jäsenmaksun suorittamiseen. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

Hallitus voi sairauden, työttömyyden, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi vapauttaa jäsenen liittymis- tai jäsenmaksusta vuodeksi kerrallaan.

Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen ei ole maksanut kahteen vuoteen erääntyneitä jäsenmaksujaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen seurasta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa tai toiminut törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita.

Lajin yleisten tai hallituksen erityisesti päättämien turvallisuus- tai käyttäytymismääräysten rikkominen on aina riittävä peruste jäsenen erottamiselle.

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjeessä.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

Hallitus

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään kuusi muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella.

Hallitukseen valitaan sekä miehiä että naisia ja sen tulee muutenkin pyrkiä edustamamaan monipuolisesti seuran jäsenistöä, ellei erityisiä syitä ole.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Hallituksen kokouksiin voi osallistua puhelimitse tai sähköisesti mikäli hallituksen enemmistö sen hyväksyy.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtäviin kuuluu erityisesti

Toteuttaa seuran kokouksen päätökset.
Johtaa ja kehittää seuran toimintaa.
Vastata seuran taloudesta.
Pitää jäsenluetteloa.
Tehdä seuran vuosikertomus ja tilinpäätös.
Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten.
Hoitaa seuran tiedotustoimintaa.
Hyväksyä ja erottaa jäsenet.
Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan.
Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
Luovuttaa tilit toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen vuosikokousta.

Seuran nimen kirjoittaminen

Seuran nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.

Tilikausi ja toiminnantarkastus

Seuran tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille riittävän ajoissa niin, että he voivat tehtävissään toimia tehtävän edellyttämää huolellisuutta noudattaen. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen toiminnantarkastuskertomus hallitukselle hyvissä ajoin ennen vuosikokousta.

Pöytäkirjat

Seuran ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

Hallituksen pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.

Seuran jäsenillä on pyynnöstä oikeus tutustua hallituksen pöytäkirjoihin niiltä osin kuin se yksittäisten henkilöiden yksityisyyden suojan ja lain mukaan on mahdollista. Hallituksen päätöksistä tiedotetaan seuran verkkosivuilla.

Jos hallituksen kokouksessa on käsitelty jotakin jäseneen liittyvää asiaa on tällä jäsenellä oikeus saada ote kyseisestä pöytäkirjan kohdasta.

Seuran kokoukset

Seuran vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asiat, joiden vuoksi kokous on koolle kutsuttu.

Äänestys

Seuran kokouksissa on jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella, hallituksen jäseneksi hyväksyneellä viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Seuran kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

Seuran kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, ilmoituksella seuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, seuran verkkosivuilla, seuran säännöllisesti käyttämän miekkailusalin ilmoitustaululla taikka sähköpostitse.

Vuosikokous

Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Kokouksen avaus.
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
Todetaan läsnäolevat äänivaltaiset jäsenet.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastuskertomus.
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
Valitaan joka toinen vuosi seuran puheenjohtaja.
Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajat ja heille varatoiminninantarkastajat.
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta.

Seuran purkautuessa käytetään seuran varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Seuran palkitsemisohjeet

Ohessa kuvataan Helsingin miekkailijat ry:n / Helsingfors fäktare rf:n ansioituneiden jäsenten palkitsemisen eri muodot ja palkitsemisen yleiset perusteet. Tämän ohjeen muutoksista päättää seuran hallitus muilta osin kuin yhdistyksen säännöissä määritellyn kunniajäsenyyden osalta. Mahdolliset muutokset seuran sääntöihin hyväksyy seurakokous.

Uusien kunniajäsenten kutsumisesta päättää seuran kokous hallituksen esityksestä. Muiden huomionosoitusten myöntämisestä päättää seuran hallitus. Ansiomerkkejä voidaan myöntää myös muille kuin seuran jäsenille seuran eteen tehdystä työstä.

Seuran jäsenet voivat tehdä seuran hallitukselle ehdotuksia huomionosoitusten myöntämisestä vapaamuotoisella esityksellä. Listaa seuran palkitsemista henkilöistä ja tietoja heidän ansioistaan seuran hyväksi ylläpidetään seuran verkkosivuilla. Kun se katsotaan tarpeelliseksi, seuran hallitus hakee ansioituneille seuran jäsenille Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliiton ansiomerkkejä.

Hopeinen ansiomerkki

Seuran hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on

toiminut seuran hallituksessa, valmennuksessa tai muussa vastuullisessa tehtävässä vähintään 10 vuoden ajan, tai
huomattavalla tavalla tukenut tai edistänyt seuran toimintaa vapaaehtoistyöllä usean vuoden aikana, tai
usean vuoden ajan menestyksekkäästi edustanut Helsingin miekkailijoita ulkomaisissa ja kotimaisissa arvokilpailuissa.

Kultainen ansiomerkki

Seuran kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut seuran hallituksessa, valmennuksessa tai muussa vastuullisessa tehtävässä vähintään 20 vuoden ajan.

Seuran kultaisen ansiomerkin saaneille henkilöille myönnetään vapautus seuran järjestämien kilpailujen osallistumismaksuista.

Kunniajäsenyys

Seuran kokous voi seuran hallituksen esityksestä kutsua elinikäiseksi kunniajäseneksi henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa.

Esittäessään seuran kokoukselle uutta kunniajäsentä, seuran hallitus arvioi ehdokkaan elämäntyötä Helsingin miekkailijoiden hyväksi.